Vuonna 1947 napolilaissyntyinen insinööri Vincenzo Angelino Gervasio ja hänen vaimonsa Felisa Pueyo perustivat Zaragozassa, Espanjassa yrityksen nimeltä Talleres Napoles. Yritys korjasi rekkoja ja teki niihin koritöitä. Repertuaariin kuului myös omaa suunnittelua oleva kuorma-auton kabiini, joka voitiin asentaa mille tahansa alustalle.
Firma menestyi hyvin, ja 1950-luvun lopulla se alkoi valmistaa busseja. 1962 uudeksi nimeksi tuli Factorias Napoles, ja bussit saivat merkin "Nazar" (yhdistelmä Napolin ja Zaragozan alkukirjaimista). Vuonna 1964 tuuli kuitenkin kääntyi, yritys joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja insinööri Gervasion oli jätettävä paikkansa. Lukuisten omistajanvaihdosten jälkeen Zaragozan bussitehdas suljettiin vuonna 2013. Viimeiseksi omistajaksi jäi intialainen Tata Motors.
Kohtalon vuonna 1964 perustettiin Sociedad Espanola de Automoviles Nacionales eli SEDAN. Se oli tavallaan Factorias Napolesin seuraaja Vincenzo Gervasion autonvalmistajan uralla, ja sen oli tarkoitus tuottaa uutta etenkin taksikäyttöön soveltuvaa neliovista autoa, jonka tekniikka olisi yksinkertaista ja kestävää ja joka olisi sekä tilava että taloudellinen. Ajopeli pohjautui barcelonalaisen Enrique Lopez Pataun suunnittelemaan pieneen urheiluautoon, joka oli saanut nimen Mustang.
Kuvien auto on toinen prototyyppi, ja myös se tunnetaan Mustang-nimellä. Jo hankkeen reunaehdot takasivat sen että urheilullisuus olisi SEDANin valmistamasta jatkojalosteesta kaukana, ja konepellin alla nakuttava 1,6 -litrainen Perkinsin valmistama dieselmoottori vain vahvisti utilitaristista vaikutelmaa. Auton pituus oli 420 senttiä, korkeus 151 ja akseliväli 260. Huippunopeudeksi ilmoitettiin 110 kilometriä tunnissa ja keskikulutukseksi seitsemän litraa satasella. Vaihteisto oli SEATin valmistetta ja moottoreiksi kaavailtiin Perkins-dieselin lisäksi myös Matacasin, Barreirosin ja jopa Mercedes-Benzin myllyjä.
SEDAN Mustangeja piti aluksi valmistaa 25 kappaleen sarja, mutta autoja valmistui vain 23. Joidenkin lähteiden mukaan kahdeksan niistä jäi Espanjaan ja loput vietiin Argentiinaan. Toiset väittävät että vain yksi auto jäi kotimaahan. Joka tapauksessa auto oli liian kallis käydäkseen kaupaksi, joten tämän "hieman" tuntemattomamman Mustangin tarina päättyi lähes alkuunsa.
Mustang of a different breed
Vincenzo Angelino Gervasio was an engineer born in Naples, Italy. He was married to Felisa Pueyo, and together the husband and wife started a business in Zaragoza, Spain in 1947. The company was called Talleres Napoles and it repaired trucks and made bodywork for them. It also manufactured a truck cabin of their own design, which could be attached to any truck chassis.
It was a succesful venture, and in the late fifties Talleres Napoles began manufacturing buses. In 1962 it was renamed and became known as Factorias Napoles. The buses were branded "Nazar" (a combination of NAples and ZARagoza). In 1964 things changed, though, and the company got into financial trouble. Engineer Gervasio had to leave his position. After many changes of ownership the bus factory of Zaragoza closed it`s doors in 2013. The last owner was Tata Motors of India.
In the fateful year of 1964 Sociedad Espanola de Automoviles Nacionales (SEDAN) was established. It was the follower of Factorias Napoles in the automobile manufacturing career of Vincenzo Gervasio, and it was supposed to make a new sedan suitable to be used as a taxi, a simple and durable car with a spacious interior and low fuel consumption. It was based on a small sports car named Mustang, designed by Enrique Lopez Patau of Barcelona.
The car in the pictures is the second prototype, and it is known as Mustang, too. The parametres of the project made sure that there would be nothing left of the sportiness of Patau`s design, and the 1.6 litre Perkins diesel engine ticking away under the hood enhanced the utilitarianism even further. The car´s length was 420 centimeters, height 151 cm and wheelbase 260 cm. Top speed was 110 kilometers per hour and fuel consumption seven litres per 100 kilometers. Transmission was from SEAT 1500 and besides the Perkins diesel, the engines were supposed to come from Matacas, Barreiros and even Mercedes-Benz.
There was a plan to build a batch of 25 SEDAN Mustangs at first, but only 23 cars were completed. According to some sources eight of them stayed in Spain and the rest were shipped to Argentine. Other sources say that all except for one went to Argentine. In any case the car was too expensive to be competitive in the market, and the story of this "a bit" less known Mustang car came to a swift end.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti